keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Hetki omaa aikaa



Pienimmäinen nukkuu, tyttöset kerhossa, eskarilainen eskarissa, vanhimmat koulussa ja mies töissä.
Ihan omaa aikaa.
Aikaa juoda kahvit rauhassa,
aikaa lukea hetki ilman keskeytyksiä.

Maanantaina esikoinen valmistautui äidinkielen kokeeseen, pänttäili perfektiä ja pluskvamperfektiä jne.
Eilen toppuluokkalainen valmisteli kirjaesitelmää.
Äidin apu oli tarpeen molemmille. 
Hassua käydä ala-astetta uudelleen lasten mukana. 
Miten sitä onkaan unohtanut kaikki murtoluvut, jakolaskut, desimaalit...
(Kertaus ei todellakaan ole pahitteeksi allekirjoittaneelle ;)
Miehellä on ollut iltavuoroja ja illat ovat täynnä touhua.
Toisaalta tähän vuorotyöläisen vaimon osaan on jo niin tottunut, ettei osaisi kuvitella muuta.

Tämä pimeys on kamalaa! 
Miten te siellä ruutujen toisella puolen kestätte tätä kaamosta?






9 kommenttia:

  1. Tutunkuuloisia touhuja kaikkinensa. Koululaisten läksyt, pienten kerhot, kaamos, miehin vuorotyöstä johtuen yksinäisemmät illat. Tähän kait on sitten tottunut, että aurinko pilkistää seuraavan kerran kahden-kolmen kuukauden päästä. Ei mulla mitään vippaskonsteja ole käytössä. -Pöperö-Maija- Ps: Oli hyvä kirja, jota juuri lueskelet

    VastaaPoista
  2. voi ei...ja mä ku niin toivosin ett olis miehellä illat töitä :) huoh...mittää saa itte aikaseks kotona,ku aamut oon pienten kans...marraskuun vois suosiolla hypätä yli,mä suorastaan "seison" kaamoksen keskellä...

    VastaaPoista
  3. Minunkin piti tarkistaa jo, että miten ne allekainlaskut menikään... Täällä on toistaiseksi mennyt pimenevä vuodenaika ihmeen hyvin. Neuloosi ja muu käsityöinnostus antaa voimaa pimeyteen. Ja se, että kerrankin olen pystynyt olemaan odottamatta talvea. Nautin joka kerta, kun pääsen vielä sulalle lenkkipolulle juoksentelemaan. Kyllä sitä lunta ja liukkautta riittää sitten myöhemmin. Tsemppiä!

    ps. uudet rillit... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uudet rillit joo... :D Vaihtelu virkistää!

      Poista
  4. Tokaluokkalaisillakin on jo yllättävän vaikeita tehtäviä, ihan on pitänyt mietiskellä tässä matikan kirjan äärellä :)
    Kynttilöitä ja rauhallisia lauluja, niillä yritän pimeydestä selvitä.

    VastaaPoista
  5. Kyllä lumi saisi tulla maahan, niin valostuisi kummasti. Äärimmäisen kiva juttu on se, että mahdollisesti huomenna jo saamme sytyttää pihavaloja palamaan. Nimittäin niitä on tänään asennettu:)

    VastaaPoista
  6. kodikkaan kuulosta arkea.
    olisi kiva antaa enemmänkin lasten oppimimiselle, mutta huomasinpa etten taida vitosluokkalaisen murtolukuja. miten sitä koulunsa unohtaa.
    kaamokseen vinkkejä ainakin leipominen, kirjastosta valtava kasa kirjoja, leikkien virittäminen lapsille uusiin paikkoihin...:)
    Päivi

    VastaaPoista
  7. Voi en mä meinaa oikeen kestääkkään tätä pimeyttä :/ No eiks se tästä ;) Täytyy sytytellä tarpeeksi lamppuja ja kynttilöitä. Terkkuja <3

    VastaaPoista
  8. Tutulta kuulostaa, itekki saanu kertailla unohtuneita oppeja lasten kans. Ihan hyvä niin, tuntuu tosiaan kaikki unohtuneen. Kaamos, niin... se on kyllä viheliäinen väsyttää tuo pimmeys. Taistelen sitä vastaan lenkkeilemällä raittiissa ilimassa, polttamalla kynttilöitä ja menemällä aikasemmin nukkumaan. Koitan soppeutua siihen ja ootan lunta ku kuuta nousevaa.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos! :)